Asianajotoimisto Riiassa — Rasitteet
Rasite on laadittava niin selvästi, ettei riitaa synny lainkaan.
Rasite on yhden naapurikiinteistön omistajan oikeus käyttää toisen henkilön kiinteistöä määrätyllä tavalla — esimerkiksi kulkea tietä pitkin, asentaa kunnallisteknistä infrastruktuuria tai saada vettä. Autamme perustamaan rasitteet oikein, määrittelemään niiden laajuuden täsmällisesti ja tarvittaessa puolustamaan tai riitauttamaan niitä tuomioistuimessa.
Neuvomme hallitsevien kiinteistöjen omistajia, jotka tarvitsevat rasitteen: perustaminen, laajuuden ja sijainnin määrittäminen sekä merkitseminen kiinteistörekisteriin.
Näin autamme rasiteasioissa
Rasitteen perustaminen
Neuvomme sopivimmasta tavasta perustaa rasite — sopimuksella, testamentilla, tuomioistuinmenettelyllä tai laissa säädetyissä tapauksissa. Laadimme rasitesopimuksia, joissa määritellään selkeästi oikeuksien laajuus, käyttöehdot, ylläpitokustannusten jakaminen ja tarvittaessa korvaus. Avustamme rasitteen rekisteröinnissä kiinteistörekisteriin.
Rasitteen laajuuden ja sijainnin määrittäminen
Useimmat riidat syntyvät siitä, että rasite on määritelty liian yleisesti. Autamme määrittämään täsmällisesti, mikä rasitteen nojalla on sallittua ja mikä ei — esimerkiksi kulkuoikeuden tapauksessa sen leveys, tarkoitus ja käytön intensiteetti. Autamme myös määrittämään tieoikeusrasitteen sallitun sijainnin pääsyä varten omalle kiinteistöllesi etsien ratkaisua, joka vaikuttaa mahdollisimman vähän naapurin kiinteistöön eikä häiritse naapureiden rauhaa.
Rasitteen muuttaminen ja päättäminen
Neuvomme rasitteen muuttamisessa olosuhteiden muuttuessa sekä rasitteen päättämisessä sopimuksella, sen tarkoituksen lakkaamisen vuoksi, kiinteistöjen yhdistymisen jälkeen tai muissa laissa säädetyissä tapauksissa. Laadimme tarvittavat asiakirjat ja teemme asiaankuuluvat muutokset kiinteistörekisteriin.
Rasiteriitat
Ratkaisemme rasitteiden olemassaoloa, laajuutta, käyttötapaa ja ylläpitokustannuksia koskevia riitoja neuvotteluilla, sovinnolla tai tuomioistuinmenettelyllä. Edustamme sekä osapuolia, jotka pyrkivät suojaamaan rasiteoikeuksiaan, että osapuolia, joiden mielestä rasite on perusteeton tai kohtuuton.
Käytännössä rasitteista tulee usein pitkäaikaisten naapureiden välisten riitojen aihe, koska oikeuksien laajuus ja se, mitä niihin tarkalleen sisältyy, voivat olla epäselviä. Neuvomme sekä hallitsevien kiinteistöjen omistajia, jotka tarvitsevat rasitteen, että palvelevien kiinteistöjen omistajia, joiden kiinteistöä rasite kuormittaa.
Näin työskentelemme
Aloitamme arvioimalla kiinteistön oikeudellisen aseman ja tosiasialliset olosuhteet, mukaan lukien kiinteistörekisterimerkinnät, suunnitelmat ja aiemman käytön.
Jos rasitetta ei ole vielä perustettu, tavoitteemme on määritellä se riittävän selkeästi riitojen syntymisen ehkäisemiseksi.
Jos riita on jo olemassa, harkitsemme ensin neuvotteluratkaisua ja etenemme tuomioistuimeen vain, jos tämä ei ole mahdollista.
Latvian oikeudellinen kehys
Rasitteista säädetään siviililain esineoikeutta koskevassa osassa, jossa määritellään niiden tyypit, perustamisen perusteet, käyttöehdot ja olosuhteet, joissa ne voidaan päättää. Rasite perustetaan yleensä sopimuksella, testamentilla, tuomioistuimen tuomiolla tai lain nojalla, ja jotta se olisi voimassa kolmansia osapuolia vastaan, se on rekisteröitävä kiinteistörekisteriin kiinteistörekisterilain mukaisesti.
Usein kysytyt kysymykset
Tarkoittaako rasite, että toinen henkilö tulee maan omistajaksi?
Ei. Rasite ei anna omistusoikeutta rasitettuun maahan. Se ainoastaan rajoittaa kiinteistön omistajan käyttöoikeutta.
Siirtyykö tieoikeusrasite uudelle omistajalle?
Kyllä, jos kyseessä on kiinteistöön kuuluva rasite. Tällainen rasite liittyy hallitsevaan kiinteistöön eikä tiettyyn omistajaan, joten se säilyy kiinteistön myynnin jälkeen. Ennen kiinteistön ostamista on suositeltavaa tarkistaa, että kulkuyhteys on oikeudellisesti turvattu.
Pitääkö tieoikeusrasite kirjata kiinteistörekisteriin?
Kyllä. Rasite esineoikeutena syntyy ja tulee molempia osapuolia sitovaksi kiinteistörekisteriin merkitsemisen jälkeen (siviililain 1235 §). Suullinen sopimus tai pitkäaikainen käyttö ei anna vastaavaa oikeudellista suojaa.